Loma lähestyy loppuaan

Olen ollut kiireinen: kolmet syntymäpäiväjuhlat, taidekurssin aloitus, espanjankurssin aloitus, kaksi bussireissua väärään määränpäähän, lenkkeilyä (ihan totta!),

suomi-piknik, ratsastusta ja tangon kuuntelua, yksi epäonnistunut yritys päästä Manu Chaun konserttiin ilmanlippua, paljon uusia kavereita, (ei oleskeluluvan hakemista) - siinähän se viikko vierähtikin. Kyllä se aika näinkin kuluisi, ja yliopisto on vasta alkamassa!

Aníbalin pojan Emilianon 3-v synttäreitä juhlittiin viime lauantaina. Paikalla oli iso liuta pieniä satuhahmoja ja joitakin aikuisia. Juhlien jälkeen suuntasin Luna Parkiin keskustaan ja yritimme kämppisten Isabelin ja Lucilen kanssa saada liput loppuunmyydylle Manu Chaun -keikalle. Edes kolme kaunista hymyä ei meitä auttanut, joten jatkoimme argentiinalaisen pojan Nicon syntymäpäiväjuhlien kunniaksi järjestettyihin kotibileisiin kaupungin ulkopuolelle. Täällä kotibile-kulttuuri kukoistaa monistakin syistä. Townhouse-tyyppiset talot kattoterasseineen ja pihoineen ovat oivallinen paikka juhlien pitämiseen, eivätkä juomat lopu koskaan kesken, sillä niitä voi tilata lisää yhdellä puhelinsoitolla - suoraan kotiovelle kuljetettuna!

Sunnuntain aamuratsastuksen jälkeen osallistuin Yrimenin (tyttö, johon tutustuimme sattumalta viime vuonna Mar de Surissa) kutsumana Parque del Centenarioon suomenkielenopiskelijoiden piknikille. Miten hauskaa ja hämmentävää! Ja todella sympaattista ja mukavaa porukkaa. Yrimeniä odotellessa juttelin (noin 80-vuotiaan) Emilian kanssa, joka oli tullut lapsenlapsensa kanssa puistoon lintuja ruokkimaan. Lähtiessäni Emilia kysyi, josko haluaisin joku kaunis päivä tulla puistoon uudestaan hänen kanssaan. Vaihdoimme puhelinnumeroita. Tässä kaupungissa ystäviä voi todella saada missä tahansa :)

Maanantai-aamuna aloitin espanjankurssin Monserratissa, noin 45min bussimatkan päässä Colegialesista. Kurssin aloitus ei tosin taaskaan sujunut ihan muitta mutkitta: yksityiskohtiin sen enempää juuttumatta istuin eri busseissa pari tuntia ja myöhästyin puolet ensimmäiseltä tunnilta. Ja jos totta puhutaan, tämä ei siis ollut ainoa "pitkähkö" bussireissu tällä viikolla. Virheistä viisastuneena, olen nyt muina päivinä lähtenyt matkaan hyvissä ajoin ja syönyt aamiaiseni koulun lähellä sijaitsevassa kahvilassa. Tällä viikolla olen siis opiskellut kielioppia 2 tuntia päivässä yhdessä noin samalla tasolla olevan hollantilaisen Lauran kanssa ja olen tyytyväinen opetukseen, opettajaan ja pieneen kahden hengen ryhmääni. 10 tunnin viikko maksaa 80 dollaria, mikä yllätyksekseni on vähemmän, mitä espanjan kurssi UBA:ssa olisi maksanut. Ensin ajattelin ottaa vain yhden viikon, mutta koska kurssit FADU:ssa alkavat vasta ensi viikon jälkeen, taidan ottaa vielä toisenkin. Kielitaito on parin viime viikon aikana karttunut yllättävää vauhtia :) 

Eilen olimme Lucilen, talomme uusien ranskalaisten asukkaiden Rubenin ja Barbaran, sekä lauantain kotibileissä tutuiksi tulleiden Davidin ja Sebastianin kanssa tangoa kuuntelemassa pienessä ja autenttisessa kahvilassa Palermon lähistöllä ja tänään minut oli kutsuttu Cristiinan siskontytön Paloman 14-vuotis syntypäiville. Kuvassa Paloma vasemmalla valkoinen huivi päässään ja me muut juhlavieraat. 

Tänää oli juhlallinen päivä myös Oulussa: 

Paljon paljon Onnea 10-vuotiaalle Aleksille toivottaa Argentiinan täti! 

(kuulostaa ihan kivalta, vai mitä)

P.S. Ai niin, veteen totuttautuminen on viimein ottanut suuren edistysaskeleen! Aloitin siedättämishoidon pari viikkoa sitten sekoittelemalla keskenään pullovetta ja hanavettä ja tällä hetkellä juon 80%:sti suoraan hanasta. Hienoa.